Hieman myöhässä mennään, mutta nyt täällä.
Pentujen toinen viikko meni paremmin kuin hyvin. Mina on ollut aivan täydellinen emä ja mistään ei ole tarvinnut stressata. Pennut ovat aivan tosi pulleita, painoa on nyt keskimäärin 1,5 kiloa, erot suurimmasta pienimpään vain 200g. Etenkin meidän edellisiin pentuihin verrattuna nämä ovat kuin pieniä karhuja. Moinen ruokinta näkyy sitten kyllä emässäkin; tällä hetkellä Mina syö n. 4x sen kuin meidän omat aikuiset kerran päivässä, ja painoa on silti päässyt lähtemään synnytyksen jälkeen. Noin muuten Mina tuntuu oikeasti rakastavan äitiyttä samaan tapaan kuin Brimi aikoinaan. Sillä on niin onnellinen ilme pentulaatikossa lastensa keskellä, ja selvästi se viettää niiden kanssa paljon sellaistakin aikaa mitä ei “tarvitsisi”. Ilmankos tyypit tuntuvat kehittyvän aivan valtavan hyvin.
10 päivän iässä, torstaina sininen tyttö oli saanut silmät auki, ja loputkin kevyesti ennen maanantain 2 vko kuvia. Heti silmien auettua pentujen aktiivisuustaso on lähtenyt jyrkkään nousuun, ja ne ovat alkaneet tapailla leikkiä, hännänheilutusta ja haukkumista. Ne käytännössä kävelevät jo hyvin, tosin kovin äkkinäisiä liikkeitä ei voi vielä ottaa tai menee jalat alta. Kynnet leikattiin nyt myös ensimmäisen kerran. Tulevalla viikolla alkaa varmasti näkymään jo hieman oikeampia luonne-eroja, minkä lisäksi edessä on madotus ja kiinteän ruoan maistelu.
Nyt kun oma lauma asuttaa talon eri kerrosta kuin aiempien pentueiden kanssa, ei ole ollut mikään kiire näyttää pentuja omille koirille. Lisäksi koska Mina on hyvin suojeleva pentujaan kohtaan, en halua turhaan kiusata sitä laittamalla sitä oven taakse sillä aikaa kun joku muu koira on sen pentujen kanssa. Brimi sai kuitenkin käydä nopeasti pentukasaa olohuoneessa vilkaisemassa. Aiemmin se on ihan sydämenkuvat silmissä syöttänyt itseään toisen nartun pennuille, mutta nyt se oli vähän vaivaantuneen oloinen ja haisteltuaan pennut läpi luikki vaan sohvalle makaamaan. Ehkä nyt 10,5 vuoden iässä se on vihdoin päättänyt ettei halua enää äidiksi. 😀
Pentujen nimet finalisoidaan ehkä ensi viikoksi. Tarkoituksena oli vihdoin ottaa käyttöön teema, jonka olin aikonut Korun pentueelle vuosi sitten. Lopulta nimet eivät kuitenkaan tuntuneet oikealta tälle pentueelle, joten palattiin ihan suosiolla suunnitteluasteelle. Viimeksi taisin kirjoittaa että osa pennuista on ulkonäöllisesti hankalampi erottaa toisistaan, mutta nyt niillä on selvästi kaikilla jo ihan omat piirteet!
Uros, punaisenkukertava panta
Hän on nallekarhuista nallekarhuin, paksu, suuri pentu jolla on suuri mutta kaunis pää. Tällä hetkellä käytökseltäänkin ihan nallekarhu, rento ja letkeä pönöttäjä.
Narttu, oranssi panta
Nartut tuntuvat tällä hetkellä aktiivisimmilta tai pisimmälle kehittyneiltä. Oranssilta tytöltä tulee jo paljon leikkieleitä ja tallustelua. Vaikka sitä ei voisi enää mitenkään luulla miniPantsiksi, on siinä jotain aivan valtavan kiehtovaa.
Uros, vihreä panta
Tästä pojasta tykkään aivan tosi paljon. Rauhallinen pötkö jonka pitkänokkaisen luukin tunnistaa kaukaa. Mielenkiinnolla odotan miltä sen kannuskynsi tulee vanhempana näyttämään, sillä tällä viikolla se oli hankala löytää – kyseessä on tällä hetkellä liki pelkkä kynnenkärki, joka jää jalan lyhyenkin karvan peittoon.
Uros, punainen panta
Punapantainen uros tuntuu olevan jotenkin muita jämerämpi tyyppi. Se on käänteissään nopeampi kuin edellä esitellyt veljet, mutta samaan aikaan se tuntuu hyvin määrätietoiselta tekemisissään.
Narttu, sininen panta
Viikon loppupuolen tämä tyttö oli kaikista eniten esille. Kun tultiin kahteen viikkoon, pentulaatikossa oli kaiken ensimmäisenä tekevä hirmu matami! Sillä on aivan hirvittävän suuri variaatio ääntelyitä, ja se rynnii heti ensimmäisenä ihmisiä katsomaan.
Uros, musta panta
Mustapantaisesta pojasta tulee mieleen Mina pentuna: kauhean kiinnostunut kaikesta tapahtuvasta mutta ei koe asiaa kuitenkaan niin tärkeäksi että nousisi mukavasta asennosta. Musta poika on tällä hetkellä myös kaikkein äänekkäin pentu.
P.S. En ole vieläkään saanut minkäänlaisia gallerioita tehtyä, mutta kaikki loputkin viikkokuvat löytyvät aina facebook-sivulta Azuricoyotes Hollandse Herders FI