Niin se vaan alkaa olla pentuprojekti loppusuoralla. Ensin ne ovat monta viikkoa mötköjä joista ei näe paljon mitään, sitten pari viikkoa ihania siistejä pieniä kullannuppuja, ja sitten viimeisen viikon-pari alamaailmasta karanneita kolmipäisiä demoneita. Alussa sitä ei malta odottaa että ne vähän kasvaisivat ja niistä alkaisi näkymään ketä ne ovat, sitten jo miettii että kamalaa, luovutukseen on enää x viikkoa ja miten näistä voi ikinä luopua, ja kohta huomaa jo toivonsa että luovutuspäivä vihdoin sarastaisi…!
Viimeisellä viikolla pennut olivat useamman päivän kaupungissa mukana, eli ajokilometrejä tuli muutama sata. Käytiin pentutarkastuksessa maanantaina, ja sieltä tuli positiivista palautetta pikkuapinoiden luonteista. Jokainen ottaa maailman ja sen kokemukset vastaan omalla temperamentillaan, mutta kaikkia yhdistää hyväntahtoinen ja hyväksyvä katsanto maailmaa kohtaan. Kaikilla oli ruumiinosat paikallaan, toimivat rakenteet, purennat ok, sydänäänet normaalit jne. paitsi Rum, jolla on se nikamaepämuodostuma hännässä ja sen lisäksi yksi takakannus. Ei siis näyttelymateriaalia, mutta ehkä ja toivottavasti luonne tulee tulevaisuudessa korvaamaan puuttuvat avut misseilypuolella. 😀 Salmonin kivekset olivat jo täysin paikallaan, Rumilla melkein paikallaan.
Uusien matkustuselämysten, paikkojen ja pentutarkastuksen lisäksi viimeisen viikko oli lähinnä paskamyllystä selviytymistä. Kuten aina, viimeinen viikko on kasvattajalle valtavan väsyttävä, mutta samaan aikaan mielen perällä nakuttavat kaikki ne asiat joita pentujen kanssa haluaisi vielä tehdä vaikka aikaa ei enää ole. Jossain vaiheessa se on kuitenkin uskallettava antaa ohjat uusien kotien käsiin ja toivottaa onnea matkaan. Oli kiva nähdä kuinka Pants alkoi leikkimään lastensa kanssa viimeisellä viikolla selvästi enemmän, ne ovat selvästi hauskempia maitobaarista vieroitettuina kuin emänsä perässä rynnivinä terävähampaisina piraijoina.
Rekkareista ei ole vielä kuulunut mitään, tällä hetkellä jännitetään hyväksyykö kennelliitto lähettämäni kivestodistukset (Cotation -jalostus”tarkastuksen” todistus ja käyttökokeessa tarkastetut kivekset) vai joudunko lähtemään pyytämään erikseen uroksen omistajalta vielä näyttelyarvostelua. Toivomus kuitenkin olisi, että pennut ilmaantuisivat tällä viikolla KoiraNettiin.
Ei voi kuin toivoa, että seuraavissakin pentueissa olisi tälläisiä pentuja. Ja että niille löytyisi kodit, joista on niin hyvä fiilis kuin näiden pentujen kodeista. Toivotaan oikein kirkasta tulevaisuutta ihan kaikille! Allaolevat kuvat on otettu kunkin pennun luovutuspäivänä, Rumin ja Salmonin tänään.
n. Azuricoyotes Sweet Skooma
Vielä nimetön Skooma muutti Ouluun Geb x Jadi -pentueen Kaidan kaveriksi. Se on sijoituskoirani jonka maailman valloittamista pääsee seuraamaan ainakin tästä blogista. Skooma ja Kaida ovat jo yhdessä päivässä kaverustuneet ja pikkupörrillä tuleekin olemaan makoisat oltavat “isosiskon” huomassa.
u. Azuricoyotes Balmora Blue
Salmonille oli useampi kotiehdokas matkan varrella, mutta nyt vihdoin sillä on luvassa oikein hieno koti jossa se pääsee toisen koirapojan kaveriksi ja lisäksi varmasti harrastamaan kaikenlaista. Salmon muuttaa Pirkanmaalle parin viikon päästä, mutta siihen saakka se on vielä täällä meidän ilonamme.
u. Azuricoyotes Stros M’Kai Rum
Rum on ollut nyt pitkään sellainen “etsitäänkö sille kotia vai ei” -tapaus, muutamia koteja on jo mietittykin mutta päädytty siihen että kiire ei ainakaan vielä ole. Eli ei-näyttelyharrastajalle tomera, supersosiaalinen, superahne, superleikkisä (superlatiiveja pukkaa) poika yhteisomistuksessa meidän kanssa olisi tarjolla just oikealle ihmiselle. 🙂
n. Azuricoyotes Moon Sugar
Moonie eli nykyään Halla oli ensimmäinen lähtijä, ja se on ollut uudessa kodissa Tampereella jo perjantaista lähtien. Sen elämään kuuluu ja tulee kuulumaan omien ihmisten lisäksi koira- ja kissakaveri sekä paljon sen vauhdikkaalle luonteelle hyvin sopivaa vauhdikasta tekemistä.
n. Azuricoyotes Tamika Vintage
Myös vielä nimetön Tamika muutti etelä-Suomeen Nummelaan. Sillä on tärkeä rooli lapsiperheen koirana, ja se onkin solahtanut tähän hommaan ennakkoluulottomasti. Lisäksi sillä on myös pieni koirakaveri ja jo paljon palveluskoiran pennulle mielekästä hommaa merkattu kalenteriin.
