Aavistuksen myöhässä, mutta täällä ollaan viisiviikkoispostauksen kanssa.
Nyt alkavat ne rankat viimeiset viikot, joiden aikana kasvattajaparka tallotaan maanrakoon ja uitetaan pennunpississä niin fyysisesti kuin henkisestikin. No, ei nyt ehkä oikeasti noin dramaattisesti, mutta ainakaan omalla kohdalla pentueiden kasvattaminen ei itsessään ole koskaan ollut kasvattajuuden mieluisin osa-alue, vaan sellainen välttämättömyys joka vaan on tehtävä viimeisen päälle kunnolla että pystyy ylipäätään tekemään jalostustyötä. Mieli kaipaa jo omaan rauhaan ja omien koirien kanssa puuhailemaan, ja vaikka pennuista luopuminen on aina aikanaan kamalaa, on se kuitenkin loppujen lopuksi suuri helpotus. Nyt tullaan siihen vaiheeseen kun alkaa olla aika tehdä pennuista arvioita joiden perusteella niille sitten voidaan valita oikeanlaiset kodit, joten jännittäviä aikoja eletään!
Männäviikolla pennut ovat alkaneet vihdoin ulkoilla säännöllisesti, ja syövät nyt ei-äitiä kaksi kertaa päivässä. Ruoka-annosten lisääminen tehdään varovasti mutta tiiviillä tahdilla, sillä Ruusalla on paljon maitoa joka aiheuttaa sille tukalan olon mikäli pennut eivät sitä käy tyhjentämässä, mutta samaan aikaan ruokintakertoja emällä pitäisi vähentää jotta maidontuotantokin saadaan vähenemään. Ruusa on itse varmasti väheneviin ruokintakertoihin tyytyväinen, sillä naskalihampaat eivät tunnu lainkaan kivoilta ja valvomatta se pimittäisi ruokkimista varmasti nisätulehdukseen saakka.
Suurimman osan ajasta pennut ovat nyt olohuoneessa, mutta nukkuvat vielä makuuhuoneessa pentulaatikossa. Parin päivän sisällä niille tehdään varmaan nukkumatilat kylppäriin, sillä ne alkavat olla jo niin sotkuisia että siisteyden kannalta paras olisi helposti puhtaaksi suihkutettava huone. Se niiden hyväksi on sanottava, että ne ovat äärimmäisen hyviä rauhoittumaan kun tajuavat että huomiota ei tule. Yön ne nukkuvat todella hyvin ja hiljaa, ja vaikka jokin ne herättäisikin liian ajoissa, ne hiljenevät uudelleen viiden minuutin sisällä.
Alla ensimmäiset seisotuskuvat pennuista. Tällä hetkellä olen tyytyväinen etenkin pentujen sosiaalisuuteen, kaikki ovat tähän mennessä olleet välittömästi sinut kaikkien meillä vierailevien ihmisten kanssa. Kaikki siis täällä vielä joten kuten kasassa!
uros Azuricoyotes Rasza Mako
Mako tuntuu tällä hetkellä aivan superpennulta. Aktiivinen, utelias, leikkisä, ahne, rakastaa ihmisiä. Kaikki ihastelevat tässä pentueessa vaaleamman värisiä pentuja, mutta tästä tulee jollekin koira joka on luonteeltaan kultaa.
narttu Azuricoyotes Rasza Sparrow
Todella hauska tyyppi, itsenäinen ja utelias mutta ei mitenkään häslä eikä mielistelevä. Vaikuttaa aika matamilta muita pentuja kohtaan. Napakka pakkaus. 😀
uros Azuricoyotes Rasza Siebren
Kehittynyt aivan uskomattoman hienosti parin viime viikon aikana. Tulee olemaan nopea reaktioissaan, vilkas, ja rakastaa ihmisiä yli kaiken. Aivan sika-ahne (kuvassa maha onkin sen näköinen että tuli imaistua muutama lihapulla kitusiin ennen kuin malttoi seistä kunnolla 😀 ).
uros Azuricoyotes Rasza Cyberian
Vieläkin kaikkein rauhallisin, nyt ei ole epäilystäkään etteikö tule olemaan tasainen otus. Leikkii ja touhuaa mielellään, mutta jää usein myös vain pötköttelemään ja katselemaan maailman menoa rauhassa. Todella kehittymässä sellaiseen ei liian vaikean jokapaikanhöylän muottiin.
narttu Azuricoyotes Rasza Talon
Vilkas pikkuriiviö jolla on tällä hetkellä ehkä pentueesta eniten leikkiä ja tekemisen meininkiä. Enemmän kiinnostunut ihmisten huomiosta kuin siskonsa. Kaiken kaikkiaan vieläkin aikamoinen miniRuusa.
uros Azuricoyotes Rasza Reyes
Jos nyt pitäisi valita se parhaiten kotikoiraksi sopiva, se olisi tämä pentu. Sopivan rauhallinen mutta leikkisä, viihtyy ihmisten kainalossa eikä ole mikään rämäpäinen riiviö. Ennustaisin ehkä pentueen helpoimmaksi.
