Aina viikottaisen kirjoituksen jälkeen tuntuu heti siltä, että pennut kehittyvät yhdessä päivässä valtavasti. Viime viikon postauksessa ei vielä ollut mitään ihmeellistä sanottavaa, mutta heti seuraavana päivänä niillä oli jo kuuloa ja hammasta ja kunnon leikkimistä…! Nyt ne ovat jo varsin kaiken huomaavia, ja usein pentulaatikosta tuijottaa joku vastaan. Molemmat kävelevät jo hyvin (ja juoksevat huimaa vauhtia…) paitsi liukkaalla, pissivät joka paikkaan ja ymmärtävät selvästi mitä ihmiset ovat. Sindi siivoaa vielä toistaiseksi niiden tuotokset, mutta en usko että enää pitkään. Ne ovat alkaneet myös zoomailemaan pentulaatikon etuseinän matalaa osaa ja pystyvät jo kurkkimaan sen yli… Tulevalla viikolla niillä on jo aivan varmasti tarvittava tasapaino vääntää koko ruhonsa reunalle ja siitä läpi.

Larry on kerännyt painoa taas hiukan enemmän kuin Ryan, ja pennuilla on enää sata grammaa painoeroa. Oli kiva huomata myös että painonnousu oli molemmilla tällä viikolla alle 900 grammaa, siinä missä viime viikolla kummallakin melkein kilon – ne ovat siis periaatteessa vähän laihtuneet. 😀 Tarjosin niille jauhelihaa toissapäivänä mutta kumpikaan ei siitä oikein innostunut, toivottavasti nyt tällä viikolla alkaa olemaan mahassa tilaa muullekin. Sindi on aivan samanlainen emä kuin Jadi oli, sellainen prinsessa jonka suunnitelmiin ei kuulu nisiensä purettaminen naskalihampailla ja siksi se käykin pentulaatikossa vain silloin kun on aivan pakko. Paitsi tietenkin silloin kun Sindin emäntä Tanja on meillä, noina tunteinahan se käyttäytyy kuin maailman paras äiti, pesten ja huoltaen pentujaan aivan tauotta… Mutta ainakin meillä on sitä myöten ollut aina muutamia ihanan rauhallisia tunteja per viikko!

Tässä iässä pennut tarvitsisivat vielä vähän enemmän emän läheisyyttä ja pesutoimia, joten ne ovat olleet välillä turhan äänekkäitä ja rauhattomia. Tuntuu hyvin erilaiselta kuin superäiti-Pantsin pentujen kanssa, mutta ei tilanne ole yhtään erilaisempi kuin Jadin pentueiden kohdalla. Dex-setä on onneksi olemassa, ja nyt olen uskaltanut antaa Pantsin ja Maltankin välillä pestä ja sukia pentuja. Pants on sellainen kivikasvo että sitä on välillä hankala lukea, mutta vihdoin ollaan tultu siihen tulokseen että hyvissä aikeissa se pentujen kanssa on ja kokee kovasti tarvetta hoitaa niitä. Brimihän lähti hoitoon jo ennen pentujen syntymää, joten se ei onneksi edes tiedä että täällä olisi tehtäviä jotka hän voisi hoittaa paremmin kuin muut!

Yhdessä asiassa Sindi on kuitenkin aivan ylitse muiden. Se nimittäin leikkii pentujensa kanssa! Yleensä meillä emät ovat kiinnostuneet leikittämään pentujaan vasta kun ne ovat hyvin lähellä luovutusikää, mutta Sindi on hammastellut näiden kanssa jo viikon. Toki Larry ja Ryan ovat kehityksessä ehkä ikäisiään edellä ja lisäksi niillä on kova tarve ärhentää ja painia ja hammastella. Sindi jaksaa monta kertaa päivässä pyöritellä vauvojaan, nyt kun ne ovat alkaneet itse hyökkäilemään päin naamaa. On hauska nähdä miten se on aivan uskomattoman kärsivällinen huulesta purevien pentujensa kanssa, mutta samaan aikaan opettaa niille leikin sääntöjä jo nyt. Saa nähdä pysyvätkö ne parin viikon päästä lelussa kiinni kun äitee alkaa läimimään itseään kylkiin ikean rotalla. 😉

Narttu, punainen panta
Ryan jatkaa edelleen tyynen rauhallisella linjalla. Veikkaisin tällä hetkellä että näistä kahdesta sillä tulee olemaan matalampi temperamentti. Samaan aikaan siinä näkyy kuitenkin aikamoista luonnetta, sillä se tuntuu rakastavan haastaa Sindiä ja saa sille välillä todella vaikuttavan kuuloisia raivareita. Ryanilla on aivan val-ta-vat korvat ja mielestäni edelleen hassu naama jonka loppuluukkia odotan mielenkiinnolla…

Narttu, violetti panta
Larry taas on sitten verraten oikein vilkas vilperi. Se on menossa koko ajan jonnekin eikä viihdy sylissä pitkään. Se kuuluttaa tyytymättömyyttään kovaan ääneen, ja siitä tulee varmasti hauskan napsakka tapaus. Larry tuntuu haastavan Ryania enemmän leikkiin (eikä leiki Sindin kanssa yhtä paljon) ja on leikissäkin nopealiikkeisempi. Se on mörssärisiskoaan sirpakampi, vaikka painoeroa ei juurikaan enää ole.