Jännää! Viikko on ollut kiireinen, mutta tänään koitti se päivä kun otettiin viimeinen kuva (täyttä yhdeksää viikkoa meillä ei ole koskaan kantanut yksikään narttu), punnittiin Ruusa ja laitettiin pentulaatikko kasaan.
Laatikosta tuli oikein hieno. Siinä on hieman enemmän pituutta kuin edellisessä, leveydeltään se on sama (makuuhuoneeseen ei mahtuisikaan leveämpää). Laidat vähän matalammat kuin aiemmin. Tämä on sikäli riskialtis päätös, että pennut tulevat sitten yli laitojen aikaisemmin, mutta tuleepahan väkisin siirrettyä pennut laatikosta hyvissä ajoin pois. Sen ajan kun ne siellä vielä pysyvät, on niillä nyt aiempaa aavistuksen verran enemmän tilaa. Aiemmassa laatikossa meillä oli pohjan eristeenä kokoon leikatut muutaman sentin paksuiset styroksilevyt, mutta nyt jätetään ne pois ja eristetään boksi lattiasta muovilevyillä joiden päälle “petivaatteet” sitten tulevat. Mahdollista vedon määrää pitää tarkkailla enemmän, mutta muuten en tule styroksilevyjä kaipaamaan. Peittoja oli todella hankala asettaa paikalleen niin että petaava emä ei saisi styroksia esille, ja jossain vaiheessa pennut sitten aina onnistuivat kaivamaan levyt paljaaksi ja uhkasivat lähteä maistelemaan niitä.
Toivomus olisi siis että uuden pentulaatikon mukana tulisi uusi helppous pentueen kasvuun! Matkan varrella tulee aina jotain tviikattavaa, mutta aloitetaan taas tällä. Ehkä seuraavan kuuden pentueen jälkeen tehdään taas uusi. Tuntuu kyllä uskomattomalta katsoa taaksepäin ja todeta että kuusi pentuetta meillä oikeasti on jo kasvanut. Ei kyllä ainakaan itsellä ole sellainen olo vielä että mistään mitään tajuaisi, joten ehkä sitten sen seuraavan pentulaatikon vaihdon aikaan. 😀
Ruusa voi vieläkin oikein paksusti, se on aina vähän kärttyinen ja nälkäinen. Maha on iso, mutta ei paina sen tekemisiä mitenkään erityisesti, vieläkin se hyppisi tervehtiessä innoissaan tasajalkaa ja komentaisi muita koiria. Vauhtia joutuu tämän tästä hiljentämään, eikä Ruusa todellakaan ymmärrä miksi… Muutamat kerrat se on ollut täällä yksin, ollaan yritetty edes jonkin verran valmistaa sitä siihen että jossain välissä se joutuu jäämään lastensa hoitajaksi ilman meitä. Pidempinä kaupunkipäivinä se on ollut mukana ja jäänyt äitini luo hoitoon tai viettämään lyhyempää yksinoloa. Ruusa on ollut tosi hienosti kaikessa mukana ja kiltisti yksin, eli uudet paikat ja tilanteet eivät sitä ole tuntuneet haittaavan.
Sitten lukumääräveikkaukseen! Ollaan nyt muutamien viime pentueiden kohdalla alettu punnitsemaan narttu 8 vko kohdalla. Pants oli viidellä ka 440 grammaisella pennullaan kerännyt 3,9 kiloa (20% painonnousu). Tämä menee suurinpiirtein siihen sanontaan että yhden pennun painon voi tuplata (roippeet) ja siitä laskea kuinka monta mahtuu. Pantsillä ei ollut tuossa lainkaan ylimääräistä, vaan se oli synnytyksen jälkeen takaisin lähtöpainossa. Ruusa on kerännyt 5,4 kiloa (25% painonnousu), eli tuohon mahtuisi samanpainoisia pentuja + roippeita 6,9 jos silläkään ei ole painossa yhtään ylimääräistä läskiä. Oma arvio on että ei juurikaan ole. Jos pennut ovat pienempiä mahtuu toki enemmän, jos suurempia niin vähemmän. Täten valistunut arvaukseni on 6-7 pentua, jonka olisin heittänyt jo ulkoisen olemuksenkin takia.
Tähänastisten kyselyiden perusteella voisi tulla vaikka 5 narttua ja 1-2 urosta ja olisin hirvittävän iloinen. Jännityksellä odotamme totuutta, ja sitten voi taas seuraavalla kerralla yrittää arvioida tarkemmin. 🙂 Seuraava postaus sitten kun kaikki on tapahtunut jo!