Ruusa liittyi talouteen sunnuntaina. Se on jo aika suurikokoinen, mutta en heitä mitään lukumääräarvauksia ennen ensi viikon postausta. Ei se mielestäni niin suuri ole kuin Jadi ensimmäisen raskautensa kohdalla, mutta suurempi kuin Pants. Maha painaa kuitenkin jo kaikkea tekemistä ja ruoat pitää syödä pienissä erissä.
Edellisen kerran Ruusa oli meillä oman lauman seurana toukokuussa, ja tälle kyläilykerralle rouva Tuleva Äiti oli vaihtanut asenteensa aivan toiseen. Viimeksi se oli hyvin nöyrä ja pienen pieni koira, nyt se on vähän väliä päällepäsmäröimässä. Etenkin Brimi ja Ducky saavat osansa Ruusan pahasta katseesta, mutta onneksi se jää aika lailla siihen pahaan katseeseen ja omatkin osaavat antaa sille tilaa provoitumatta liikaa. Etenkin Duckyn taitavaa kommukointia on tosi hienoa seurata, ja sen rauhallisen itsevarmaa tilan haltuun ottoa. Ruusakaan ei ole mikään tappelupukari, vaan sulautuu hyvin laumaan mukaan vaikka selvästi laumaelämä on pian lisääntyvänä sille vähän vaikeampi pala sulattaa kuin ennen.
Kunhan tässä vielä viikko kuluu aletaan olla vaiheessa jossa laitetaan pentulaatikko makuuhuoneeseen ja muutetaan kaikki minun tavarani sinne. Siellä kökitään sitten Ruusan kanssa kahdestaan omassa rauhassa jakautumista odotellen. Vanhassa pentulaatikossa syntyi se kuusi pentuetta, mutta Sindin pentueen jälkeen laitettiin se palasiksi ja nyt hankittiin uudet osat. Ei laatikossa sinänsä mitään vikaa ollut, mutta sisältä keltainen laatikko antaa kuviin aina voimakkaan sävyn jota joutuu sitten editoimaan pois. Harmaat pinnat tulevat näyttämään niiin hyviltä kuvissa. 😉
Tänään kokeiltiin ensimmäistä kertaa kuuluuko mahasta jo kuminaa. Ja kuuluuhan sieltä! Vonkaleita siellä ei vielä ole, mutta pientä potkimista kättä vasten tuntuu selvästi. Kyllä he siellä vain ovat. 🙂 Mutta vielä voivat pysyä siellä ihan rauhassa kasvamassa. Ammattihermoilija allekirjoittanut on nimittäin ollut jo parina iltana “ihan varma” että synnytys on alkanut etuajassa, kun makkarissa on ollut kuuma nukkumaan mennessä. Luulisi että tässä vaiheessa alkaisi olla jo enemmän viiliä pytyssä, mutta aina tämä on yhtä jännää!