Kersat ovat taas viikon verran kasvaneet! Hampaat ovat puhkeamassa, hännät heiluvat, leikkiminen on kiihtynyt murinaksi ja kävely on paljon vakaampaa kuin viikko sitten. Pennut ovat tällä hetkellä itsevarmoja häntä tötteröllä kaikkea päin kulkevia pönttöjä, joilla ei ole vielä minkäänlaista itsesuojeluvaistoa. Niiden hyökkäykset ovat valtavan koomisia ja tulevat yleensä valtavan haukahduksen siivittämänä. Ihmisten kasvot ne jo selvästi tunnistavat, ja nyt on päästy siihen aikaan kun äänet jo herättävät ne uniltaan. Hyvästi zombina sikeitä vetävä pentuläjä, nyt päät nousevat ja silmät tapittavat heti pentulaatikosta kun joku rasauttaa makuuhuoneen porttia.

Muutaman kerran ollaan kokeiltu jauhettuja lihoja, ja hyvin tuntuu maistuvan, etenkin Moonielle ja Rumille jotka suorastaan pimahtavat lihasta. Kaikki muutkin syövät mielellään ja syttyivät kiinteään jo ensimmäisellä kokeilulla, mutta ne eivät vielä hullaannu pelkästä hajusta vaan syövät aavistuksen enemmän mietiskellen.

Lauman muiden jäsenten aikomuksista ei tarvitse enää olla huolissaan, Brimi on sitä mieltä että se olisi parempi emä kuin Pants ja haluaisi imettää pentuja heti kun pääsee niiden kanssa samaan tilaan. Tänään se yritti häätää jopa Pantsin pois pentujen ääreltä. Dex on aina ollut täydellisen luotettava vaikka vastasyntyneidenkin pentujen kanssa, Malta ei tykkää jos pennut yrittävät päästä sen luo kun se nukkuu mutta mielellään se käy tsekkaamassa lapsenlapsensa itse silloin tällöin. Ducky on tähän mennessä ollut liikuttavan varovainen, mutta nyt kun pennut ovat alkaneet käyttäytymään kuin oikeat koirat sen on hankala hillitä leikkiinkutsujaan. Ainakaan yksi laumanjäsenistä ei siis malta odottaa että leikkikaverit kasvaisivat vielä vähän isommiksi, jotta niiden kanssa saisi kunnolla painia.

Tulevalla viikolla jatketaan lihojen syöntiä (jauhelihaa ja kanaa, ehkä kokeillaan hitunen kalaa) kerran päivässä, ja tarkoitus oli tehdä vähän nappulapuuroa lautaselle ja katsoa miten koordinoitua alustalta syöminen on. Lisäksi edessä on madotus ja mahdollisesti jo ennen ensi viikon loppua siirto pois pentulaatikosta, sillä Moonie on ollut jo muutaman kerran hilkulla sieltä pois. Toisaalta etuosaa voidaan vielä korottaa, joten ehkä ne pysyvät vankilassa vielä hetken aikaa.

Tällä kertaa otettiin kuvat ulkona, ehkä hiukan liian kylmä oli että pennut olisivat olleet edustavimmillaan, mutta kaikki olivat oikein reippaita. Nyt tulevien virallisten nimien kanssa:

n. Azuricoyotes Sweet Skooma – vaaleansininen panta
Skooma on miniPants. Se on samanlainen vakava tapittaja kuin emänsä oli pentuna, ja se seuraa ihmisten tekemisiä silmä kovana. Samalla se on hyvin kontaktinhakuinen ja tulee pennuista ehkä aktiivisimmin lähelle ihmistä. Röyhkeästi!

u. Azuricoyotes Balmora Blue – vaaleanpunainen panta
Salmon tuntuu tällä hetkellä pennuista leikkisimmältä. Se viettää paljon aikaa kieriskellen ja haastaen muita pentuja leikkiin. Salmon on vieläkin kaikin puolin täydellinen, sutjakka urospentu.

u. Azuricoyotes Stros M’Kai Rum – tummanvihreä panta
Rum on suuri lötkö karhunpentu, joka jyrää toiset sisaruksensa, imee (vieläkin) niiden mahoja ja ärisee paljon leikkiessään. Sillä tuntuu olevan paljon luonnetta tulossa!

n. Azuricoyotes Moon Sugar – punainen panta
Moonie on pentueen houdini, nopea ja itsenäinen, sutjakka, kaunis… Se on todella atleettinen ja hieno, ja muistuttaa minua kovasti serkustaan Muusasta pentuna. Jos siitä tulee noin rohkea ja itsevarma kuin tällä hetkellä näyttää, niin ai että.

n. Azuricoyotes Tamika Vintage – oranssi panta
Tamikassa on vähän kaikkea. Viimeiseltä viikolta siitä parhaiten mieleen jäänyt muisto on se, kuinka voimakkaalla otteella se jo kauan ennen muita pentuja tarttui käteeni ja ravisti, vaikka ei vielä ollut hampaita suussa.