Kaikille pentujen kuulumisia tätä kautta uskollisesti seuraaville pahoittelut viikottaisen päivityksen myöhästymisestä. Kakarat teettävät nyt entistä enemmän töitä, ja alkaneet pennuista kiinnostuneiden vierailut ovat vieneet oman aikansa. Minä kun olen sen verran kaistapää, etten lupaile pentuja yhden puhelinkeskustelun jälkeen, joten varsinaisia varauksia on vasta nyt face-to-face tapaamisten jälkeen alettu kirjaamaan ylös. Urosten kanssa on käymässä samalla tavalla kuin viime pentueen kohdalla, eli ensin ehdokkaita on tuskastuttavan paljon, mutta sitten useiden perääntymisien jälkeen ei kuitenkaan riittävästi. Toki se olisi itselle “helpompi” jos uskaltautuisi varailemaan pentuja kaikille pyytäjille, mutta toistaiseksi näillä mennään ja niuhotetaan oikein kunnolla.  Ihania koteja näillä keinoin on ennenkin saatu!

Pennut ulkoilevat nyt useamman kerran päivässä, ja viime päivien aikana ovat jopa alkaneet itse pyytämään ulos. Jadi imettää enää satunnaisesti, ihan siitäkin syystä kun tissit on niin verillä… Pentuja ei kiinnosta lainkaan että äitikin on elävä olento, joten haavoja vatsapuolella ollaan saatu jatkuvasti. Muutenkin pennut ovat alkaneet käyttämään suitaan ahkerasti joka paikkaan, ja taas aletaan olla siinä vaiheessa missä yksi roikkuu sukassa, toinen hihassa ja kolmas kusirätissä. Tällä pentueella on alusta saakka ollut huomattavan syvät puruotteet, ja pienimmälläkin tirriäisellä on vaikuttava puruvoima. Toistaiseksi kaikki pennut myös pitävät ihmisistä, eikä yksikään tule esille muita selvästi reppanampana. Ne ovat myös siistejä, ahneita, nokkelia ja vauhdikkaita.  Pidän pentueesta aivan hurjasti, ja uskaltaisinpa jopa väittää että tässä iässä ovat selvästi parhaat pennut mitä meillä on koskaan kasvanut. Joka ainoasta on tullut aivan mahtava persoona!

Tällä kertaa lykättiin ensimmäisten seisomakuvien ottamista taas viikolla, ei vain energia riitä pelautumaan sen touhun kanssa. 6 vko lähtien pönötykset olisi kuitenkin tarkoitus ottaa, sitä odotellessa… Nämä viisiviikkoiskuvat ovat nyt siis kokonaiset kolme päivää myöhässä, ja asettelujenkaan kanssa ei jaksettu nähdä yhtä paljon vaivaa kuin joillain edellisillä kerroilla. Pennut vaan tuolille ja naps siis!

Uros, Azuricoyotes Niva Wrathion
Tämä pörröpoika on aivan uskomattoman hieno pentu. Sellainen armoton hirviö muka-kiltin näköisessä paketissa. Se puree nenästä heti kun pääsee tarpeeksi lähelle, ja patsastelee ympäri taloa ja pihaa itsevarmasti häntä pystyssä. Tällä hetkellä sillä vaikuttaa olevan kaikki lupaavan harrastuspennun ominaisuudet.

Uros, Azuricoyotes Niva Atramedes
Atramedes on jo kokonsa puolesta aikamoinen eye-catcher, ja yllättäen uroksista varmimmin kotia etsivä poika. Se pompottaa toisia pentuja minkä ehtii, ja vahtii silloin tällöin jopa nukkumapaikkaansa. Ruokakupilta se valtaa tilaa seisomalla keskellä kuppia ja tyrkkimällä muut sivummalle. Pentu, jonka en näe sopivan ensimmäiseksi tai pelkästään kotikoiraksi, joten siksi sen kanssa odotellaankin lisää kotiehdokkaita.

Uros, Azuricoyotes Niva Kalecgos
Kalecgos on vieläkin pennuista rauhallisin ja luonteeltaan vaatimattomimman oloinen. Toki siitäkin löytyy silloin tällöin pieni piru, mutta pääasiassa se on kiltti, lunki kaveri joka harvemmin ottaa osaa muiden pentujen ärinöihin. Aamuisin muiden pentujen vaatiessa vapautusta pentuhuoneesta, Kalecgos makaa usein rauhallisesti sivummalla.

Narttu, Azuricoyotes Niva Alexstrasza
Tätä pentua on vielä hankalan oloista arvioida, se on tasainen eikä hyppää tällä hetkellä esiin mitenkään räikeästi millään osa-alueella. Alexstrasza on kaunis, elinvoimainen narttu joka ei ole hypervilkas tai hyperröyhkeä, joten se sopii varmasti monenlaiseen kotiin ja monenlaiselle harrastajalle.

Narttu, Azuricoyotes Niva Sindragosa
Sindragosa ja Valithria ovat hyvin samanlaiset, pienet ja sirommat tyttöpennut. Sindragosa on edelleen enemmän jadimainen, vilkas, syliin väkisin änkeävä, emältään tutulla syyttävällä katseella mulkoileva pieni kuninkaallinen. Vaikka se onkin kiltin oloinen, se on tällä hetkellä myös koko pentueen pahin siivousräteissä roikkuja. Siellä missä luututaan, siellä on myös Sindragosa hampaineen…

Narttu, Azuricoyotes Niva Valithria
Valithria on edellämainittua sisartaan ehkä vähän rasavillimpi kokonaisuus. Se viettää vähemmän aikaa sylissä palluuteltavana – tai jos onkin sylissä, puree minkä ehtii – ja enemmän aikaa aiheuttamassa ongelmia ympäristössään. Se on myös erittäin vilkas tyttö, mutta kuten Sindragosa tulee tuskin olemaan kovin vaativa, vaan pikemminkin emänsä tyyppinen taipuisa, ihmisläheinen koira.

Narttu, Azuricoyotes Niva Ziradormi
Viikko sitten tämä tyttö oli vielä muiden kiusattavana, mutta nyt siitä on kehittynyt varsin raivoisa pakkaus. Se on hyvin päättäväinen ja muistuttaa raivoamisineen minua kovasti Pantsista. 😀 Ziradormilla on vahva luusto ja tällä hetkellä oikein bodarin luukki, se voi mahdollisesti kasvaa suureksikin. Mahdollisesti paras sellaiselle ohjaajalle, joka nauttii vähän röyhkeämmästä harrastuskaverista.

Narttu, Azuricoyotes Niva Alysrazor
Alysrazor on aina joka paikassa repimässä ja riehumassa, vauhtia siltä ei todellakaan jää uupumaan. Se on aikamoinen päällepäsmäri muiden pentujen kanssa, mutta muuttuu kiltiksi ja viattomaksi heti syliin päästyään. Se on oikea pikku sudenpentu sojottavine korvineen ja terävine hampaineen.