Hätyytellään jo puoltaväliä! Pennut ovat menneellä viikolla syöneet enemmän kiinteää, käyneet säiden salliessa muutamaan kertaan ulkomaailmaa ihmettelemässä, tavanneet naapuruston lapsia ja neulahampaistuneet oikein urakalla. Tänään kävi myös ensimmäinen pennunkatsoja ihmettelemässä minivaaveja ja kärsimässä eh… hyvät käytöstavat omaavista koiristani jotka eivät koskaa kerjää ruokaa tai rapsutuksia…
Pentujen saalisvietit alkavat pikkuhiljaa heräilemään, ne tavoittelevat vaihdettavia peittoja ja sanomalehtiä, Dexin häntää, liikkuvia sormia… Leluja maistellaan myös ja peittojen sekä sisarusten ravistelut menevät hienosti. Tukevasti ovat jaloillaan ja juoksevat sujuvasti pyllähtämättä, sekä ovat oppineet että “papipapipapiii” on kutsu syömään. Malta on välillä huolissaan pentuhuoneesta kantautuvista teurastuksen äänistä, mutta siellä vain koulitaan siskoa tai veljeä, ei mitään hätää…! Muuten Malta ei pentuhuoneessa viihdy, käy välillä piipahtamassa ja siivoamassa ja imettää lapset muutaman kerran päivässä. Aiemmin viikolla se ärähti pennuille niiden ruokaillessa, ja syyksi paljastui veriseksi purtu nisä. Voi toista.
Kaikki on mennyt siis oikein hienosti! Aikuiset ja “aikuiset” ovat päässeet pentuihin tutustumaan, Jadi ei pentuhuoneeseen saakka mutta eilen toin pentuja olohuoneeseen yksitellen lattialle, Jadi oli ystävällisen kiinnostunut eikä Maltaltakaan tullut enää mitään prkletkoske-kommenttia. Dex sen sijaan on säännöllisesti saanut käydä pentujen pyllyjä pesemässä (ei siksi että enää tarvitsisi sen pahemmin, mutta koska se on Dexistä kivaa ;)), ja se on alkanut pikkuhiljaa tajuamaan että nämä pienet ovat kuin ovatkin koiria! Pennut tosiaan kulkevat Dexin perässä ja maistelevat sitä vähän sieltä ja täältä, ja Dex on alkanut vastapainoksi menemään lattiatasolle ja varovasti pyytämään niitä leikkiin. Vielä ei oikein onnistu, kun pentu on samantien pyöräytetty pyörryksiin, mutta muutaman viikon päästä… Dex huolella varoo olemasta liian raju, ja pennut eivät isoa urosta pelkää, joten on mukava seurata niiden haparoivaa kanssakäymistä.
Tämän päivän kuvat otettiin kiikkutuolissa, ja oikein nätisti pennut siinä nököttivät. Pahoittelut pallosilmistä, ulkona alkoi jo hämärtämään joten piti laittaa salamasta kaikki peliin!
Azuricoyotes Arcana Restored (t. vihreä uros)
Tästä pojasta on kuin onkin tulossa topakka tapaus. Rääkkää muita pentuja, tepastelee ympäriinsä häntä pystyssä ja kommentoi kun jutut eivät mene mielen mukaan. Semmoinen vähän jörö tosikko, joka menee eikä meinaa.
Azuricoyotes On Lycanthropy (ruskea uros)
Ihana poika, joka on selkeästi ihmisläheisempi ja vähemmän dominoiva kuin vihreäpantainen veljensä. Aktiivinen ja leikkisä, oikein mukava ja hirrrmusöpö uros.
Azuricoyotes Darkest Darkness (turkoosi uros)
Mietteliäämpi, mutta oikein reipas ja ystävällinen. Ei ole osoittanut mitään negatiivisia ominaisuuksia, mutta ei myöskään hyppää selkeästi esiin vielä minkään ominaisuuden osalta. Kiva, “normaali” pentu?
Azuricoyotes Divine Metaphysics (violetti narttu)
Vihreän uroksen vastine tyttölaumassa, joskaan ei ihan yhtä totisen oloinen? Ei nynnyile, vaan “leikkii” säälimättömästi ja puree varpaasta kun siltä tuntuu. Toisaalta tykkää myös kiivetä syliin nukkumaan. Ihana!
Azuricoyotes Tragedy In Black (oranssi narttu)
Todella ihmisläheinen, kontaktinhaluinen tyttö. Mikä vaan syli on paras syli, ja ihmiset voittavat jopa sisarusten kanssa kohkaamisen! Tällä hetkellä pienin tyttö, joka osaa taistella tosissaan lautaspaikkansa eteen.
Azuricoyotes The Five Far Stars (punainen narttu)
Pennuista varovaisimman oloinen? Ei tunnu olevan yhtä kotonaan kaikissa ympäristöissä kuin muut pennut. Leikkii, syö hyvin ja pitää ihmisistä. Tuntuu usein nukkuvan vähän erillään muista pennuista.
Azuricoyotes Ashland Hymns (vihreä narttu)
Hippo ei välttämättä ole tämän hetken Suuri persoona, mutta kuten turkoosistakaan pojasta, ei hipposta vielä voi sanoa mitään negatiivista. On vieläkin pörröisin, kooltaan nyt muiden pentujen kanssa samoissa.
Azuricoyotes Chimarvamidium (keltainen narttu)
Pehmolelu-pocket. Tomera tättähäärä, jota ei tunnu hetkauttavan mikään. Tarkkailee ihmisiä vieläkin oikein tuimasti, mutta tulee myös muitta mutkitta luo ja kiipeää syliin niin halutessaan. Saanks mää pitää tän??