Pennut tänään viisi viikkoa. Lasten hoitaminen on nyt yhtä siivoamista, eikä mieltä hivele ajatus siitä että työmäärä vielä tulee kasvamaan. Nämä ovat siis nämä jokaviikkoiset perusvalitukset. 😉Pikkuiset ovat samalla kuitenkin niin ihania, että ei osaa yhtään iloita siitä, että ainakin suurin osa paskakeikasta päättyy jo neljän viikon päästä. Erilaisille koirille sopivat erilaiset omistajat, ja toivomme kovasti pystyvämme sitten hyvillä mielin antamaan jokaisen pennun juuri sille parhaiten sopivaan, hyvään kotiin. Sniff.
Ylimmäisessä kuvassa on “meidän poika” Upgrades, jolta ei itsevarmuutta puutu. Näissä viereisissä Beckett, joka vihdoin päättömän sinkoilun jälkeen tajusi asettua hiukan aloilleen nurmikolle, sekä Continuum, joka kovasti halusi pysyä hereillä mutta joka sitten nukahti lopulta pystyasentoon. On se rankkaa!
Tänään saatiin siis vihdoin tuo piha aidattua loppuun, ja pennut pääsivät ensimmäistä kertaa koko porukalla ulos. 
Kolyaa ihmetytti maailman meno sen verran, että sitä oli kivempi katsella siitä ihmisten vierestä istualtaan, mutta pian sekin pinkoi muiden pentujen mukana pitkin pihaa kuin vanha konkari. Galleriassa on paljonpaljon uusia kuvia tältä päivältä. Toivotaan pian aurinkoisempia ilmoja, että ulkokuvistakin tulisi vähän nätimpiä.
Mitähän muuta… Pennut ruokailevat nyt Jadilla suurin piirtein kerran päivässä, mutta muuten syövät omia mössöjään täysipäiväisesti. Aterioihin on sisällytetty pentunappulan (pikkuhiljaa vähemmän ja vähemmän turvotettuna, raksuttelevat kyllä huvikseen noilla koko ajan tarjolla olevilla kuivillakin nappuloilla ateroiden välissä) lisäksi piimää, jauhelihaa, vähän naudanmahaakin ja tänään jo lihaista rustopalaakin mussutettiin. Perjantaina tarjosin taas kuivattua pupunkorvaa, ja kyllä sitä ainakin kanneltiin ja omittiin ahkerasti.
Taisteluleikit ihmistenkin kanssa ovat alkaneet kiinnostaa. Havaintokyky ei ole vielä ihan huipussaan, ja liian nopeasti liikkuvat kohteet katoavat myös nopeasti mielestä, mutta pentujen ehdoilla leikkiessä noista saa ihan mukavasti jo irti. Toisista enemmän kuin toisista, tottakai, ja pikkuhiljaa soveltuvuudet harrastuskoiriksi alkavat selkeytymään. Paljon on kuitenkin vielä näkemättä, joten ei tehdä taaskaan mitään lopullisia päätöksiä. Viikon päästä aletaan jo miettimään, että kuka menee mahdollisesti ja minne. Tällä hetkellä vain Evallalle on jo tietty koti päätettynä.
Väsymys painaa ja nukkumaan pitää päästä, huomenna taas pennut saavat lisää uusia kokemuksia, joten eiköhän sen voimalla lähdetä petiin. Lopetetaan kuitenkin näihin jokaviikkoisiin:
Uros Beckett:
Kiltti, pöljä poika joka ei turhia asioista stressaa. Pikku klovni.
Uros Upgrades:
Järkähtämätön, höyryjuna ja ikuinen kiusanhenki. 😀
Uros Continuum:
Kaunistuu vaan viikko viikolta. Selkeästi “äiskän pikkupoika” -ainesta, päälle on vaan riputeltu aavistus prklettä.
Uros Valhalla:
Kaikin puolin erittäin hyvä pentu, tällä viikolla muuttunut oudosti mäyrän näköiseksi. 😉
Uros Kolya, eiku Acastus:
Kolya on pentueesta tällä hetkellä parhaiten ei-aktiiviharrastajan koiraksi sopiva. Häntä se vaan heiluu ja heiluu!
Narttu Stardrive:
Näyttää kuvissa aina pelästyneeltä peuralta :D, mutta on livenä aivan uskomattoman hieno pieni pippuri.
Narttu Evalla:
Ihana, ihana. Pentu, jolla tuntuu olevan rutkasti huumorintajua ja joka ei pelkää ketään eikä mitään.
Narttu Harmony:
Harmony on ärsyttävä, tuhma ja vähän herkkis prinsessa, josta tulee nätisti pidettynä aikamoisen hieno tyttö.