Kuluneen viikonlopun aikana meidän ihana pörröinen apinalauma katosi kuin taivaan tuuliin. Ikävä ja etenkin huoli on kova, ja välillä tulee vannottua etten enää ikinä kasvata yhtään pentuetta jos joka kerta tuntuu tältä! Huolet pyörivät siinä, kuinka kotimatkasta selvitään, kuinka ensimmäisestä yöstä selvitään, kuinka kotiutuminen menee ja mitä uudet omistajat pennuistaan ajattelevat. Huolettaa myös, että lapset sairastuvat ja että niiden uusista omistajista ei enää koskaan kuulu mitään. Huolettaa että pennut ovat pettymys omistajilleen, että ne ovatkin uudessa ympäristössä aivan erilaisia kuin täällä kotona koskaan, ja että joku jo kohta soittaa että haluaa palauttaa kakaransa kun se on ihan kelvoton. Kotona on nyt vaan oma poika Dex sekä Beckett.
Väsymys painaa ja on karsea nälkäkin, joten heitän tähän nyt pitemmittä puheitta nämä viimeiset valokuvat ja jotain höpönlöpöä. Nauttikaa, enempää ei tipu!
Uros Azuricoyotes Niva Beckett
Hyväntuulinen pörröinen poika, joka on alusta loppuun saakka ollut tasaisen hyvä sekä ulkonäöltään että luonteeltaan. Ei turhia hötkyile. Ollut pitkään aikamoinen lörppäkorva, mutta viimeisen viikon aikana onnistunut hilaamaan jo toisen korvansa sinne päälaelle ja kohti kattoa.
Uros Azuricoyotes Niva Upgrades
Edelleen itsevarma ja itsenäinen, pieni lohikäärme josta on loppujen lopuksi sukeutunut aika ihana poika. Moitin miestä “huonosta valinnasta”, kun tuli sitten pidettyä kotona pentueen rumaperseisin pentu. Vastaan sanottiin vaan, että no sitten hänen koiransa on selkeästi vielä enemmän “badass”. Ha, ha, ha…
Uros Azuricoyotes Niva Continuum
Ihanin pikku mussukka ja kullannuppu, joka on selkeästi perinyt äitikoiransa prinsessoille (sopii hienosti myös prinsseille) ominaisen, äärimmäisen surusilmäisen “minua on piesty, silitä nyt kunnolla” -sylittelytyylin. Sporttinen poika, joka on kaunis kuin karkki.
Uros Azuricoyotes Niva Valhalla
Nöyrä poika, joka yllättää pippurisuudellaan. Todella ihana, korviaan ensimmäisenä herättelevä riiviö. On aikamoinen ahne possu, rohmuaa sisarustensa herkut ja vahtii niitä sitten jossain hyvässä nurkassa. 😀 Myös saalisviettiä tuntuu olevan ihan riittävästi, reaktionopeudet huimaavat päätä… Hieno pakkaus.
Uros Azuricoyotes Niva Acastus
Aiemmin muita pentuja selkeästi varovaisempi, kuitenkin aina ihmisrakas kultapoika Kolya on viime aikoina rohkaistunut hurjasti. Se on kasvattanut myös aivan törkeän terävät hampaat, joilla rouhaista kiinni villasukan peittämään ukkovarpaaseen. Auts.
Narttu Azuricoyotes Niva Stardrive
Suloinen, aina yhtä viattoman näköinen ja autenttisilla peuransilmillä varustettu pieni tyttö, joka viipottaa menemään nopeammin kuin rasvattu salama. Kiipeilee, hyppii kuin kenguru ja puree kuin perkele. Ihan kamala, pakko päästä tästä eroon ja PIAN.
Narttu Azuricoyotes Niva Evalla
Viimeisimmässä punnituksessa meidän kääpiömme jäi vain 100g siskoaan Stardrivea pienemmäksi. Elämä voittaa, kun luonnetta on kuin pienessä kylässä! Rakastan tätä pentua aivan hirmuisesti, ja jo nyt taas on tippa linssissä kun ajattelee kuinka kauas pois se lähteekään… Turvallista matkaa Ruotsiin, senkin porsas.
Narttu Azuricoyotes Niva Harmony
Suloinen, vain vähän huomiota vaativa pikku enkeli, jonka kullanhohtoisten korvakarvojen takaa pilkistävät ihan selvät pirunsarvet. Niin söpö ja ihana, ettei sille vain voi olla vihainen vaikka se tulisi ja purisi poskesta sen sadannen kerran. Yksi lukuisista lempinimistä “fog horn” on mielestäni varsin kuvaava.